Joskus pieneltä tuntuvalla asialla saattaa olla suuria vaikutuksia. Joskus yksi ajatus saattaa mullistaa kaiken.
Eräässä helsinkiläisessä työhuoneessa istui mekaanikko, joka oli saanut eteensä rikkinäisen kassakoneen. Työvalo valaisi huonetta ja mekaanikko oli nostanut silmälasit nenälleen. Tässä huoneessa kaikki oli kuten ennenkin, oli alkamassa täysin tavallinen työpäivä.
Ulkona maailmassa pauhasi. Suomen suuriruhtinaskunta oli saamassa Venäjältä paljon uusia myönnytyksiä ja yleislakko oli ohi. Venäjä oli kärsinyt tappion sodassa Japania vastaan, Yhdysvaltojen pörssissä oli paniikki päällä ja Suomessa oltiin järjestämässä ensimmäisiä eduskuntavaaleja. Oli vuosi 1907, elettiin vuosisadan alun kriittisiä hetkiä ja maailmassa oli paljon liikettä ja levottomuutta.
Se ei kuitenkaan näkynyt tässä helsinkiläisessä työhuoneessa mitenkään. Hienomekaanikko Emil Henriksson oli työntouhussaan, ajatuksiinsa vaipuneena, kaukana niistä jännitteistä, jotka maailman yllä nyt lepäsivät. Hän korjasi kassakonetta ja seurasi katseellaan kiertyvien rattaiden mekaanista liikettä. Sormet rasvassa ja työtakki yllään hän istui pöytänsä ääressä. Humisevan hiljaisuuden rikkoi ainoastaan silloin tällöin kuuluvat kilahdukset, jotka syntyivät kassakoneen koneistosta.
Joku olisi saattanut sanoa, että tämä työ vaikutti yksitoikkoiselta tai tylsältä, mutta juuri sinä päivänä se ei Henrikssonista siltä tuntunut. Hän oli nimittäin saanut päähänsä suuren ajatuksen. Henriksson nousi seisomaan, kaivoi muistilehtiön taskustaan ja hieman vapisevin käsin kirjoitti ideansa ylös. Niillä kynänpiirroilla syntyi Abloy-lukko.
Emil Henriksson oli suomalainen hienomekaanikko. Nuoruusvuosinaan hän opiskeli mekaniikkaa erittäin arvostetussa Vilhelm Falck-Rasmussenin pajassa, ja valmistuttuaan sieltä hän ryhtyi korjaamaan kassakoneita. Sen työn ääressä tapahtui tämä hyvin merkittävä lukkojen mekanismiin liittyvä läpimurto, joka perustui kiertyviin haittalevyihin. Henrikssonin ajatus oli, että tätä samaa mekanismia voitaisiin käyttää myös lukkojen sylintereissä, jolloin niistä tulisi huomattavasti kestävämpiä. Tämän idean innoittamana Emil Henriksson, olessaan vasta 24 vuotias, matkusti kaksi kertaa Saksaan mukanaan lukkopesän prototyyppi. Kaikki oli valmista, tämä lukko soveltuisi teolliseen tuotantoon.
Aivan Helsingin ydinkeskustassa, uusien raitiovaunujen kolistellessa ohi, aloitettiin vuonna 1918 valmistaa uudenlaisia lukkoja. Ensimmäinen erä toimitettiin rautakauppaan myyntiin jo saman vuoden joulukuussa, ja menestystarina oli valmis. Seisoessaan tehtaansa ovella ja katsellessaan juuri itsenäistyneen kotimaansa vilinää, ei Emil Henriksson varmasti voinut kuvitella, että vielä sadan vuoden kuluttua tämä samainen lukko asennetaan jokaisen uuden kodin oveen – suojaamaan ja varmistamaan, luomaan turvaa ja kestävyyttä. Kaikki oli lähtenyt rikkinäisestä kassakoneesta ja hämärästä työhuoneesta, täysin tavallisena työpäivänä. Asiat olivat edenneet valtavalla vauhdilla, ja nyt Henriksson tunsi kiitollisuutta.
Emil Henriksson kuoli Helsingissä vuonna 1959. Hänen elämäntyönsä jätti jälkipolville yhden tunnetuimmista suomalaisista keksinnöistä, jonka vuoksi häntä nykyään kutsutaankin yleisestä keksijäksi. Sitä Henriksson varmasti enimmäkseen olikin. Hän ei ollut liikemies, joka olisi omilla läpimurroillaan takonut miljoonaomaisuuksia. Hän ei ollut myöskään ylhäistöä, joka olisi omilla saavutuksillaan hakenut jonkinlaista yhteiskunnallista asemaa. Hän oli nimenomaan keksijä, joka teki kovasti töitä eikä koskaan saavuttanut elinaikanaan hänelle kuuluvaa arvostusta. Se arvostus on tullut vasta jälkikäteen.
Kerrotaan, että Henrikssonin omaiset kirjoittivat hänen kuolinilmoitukseen muistosanat:
”Työtä täynnä sinun elämäsi oli, mutta lannistunut et koskaan.”
Osuvat sanat keksijälle, jonka elämäntyö näkyy edelleenkin lähes jokaisen meidän kodeissamme.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta
http://www.lukkokeskus.fi/fi/ajankohtaista/abloy-lukon-keksija-emil-henriksson-1886-1959
https://fi.wikipedia.org/wiki/1907
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Henriksson
https://www.abloy.fi/fi/abloy/abloyfi/yritys/110-vuotiaan-abloyn-tarina/keksija-emil-henriksson/