Hälinää härkätien varressa

Kaikki asiat kätkevät sisäänsä tarinan.

Kun katselemme ympärillemme, näemme paljon itsestäänselvyyksiä. Tai oikeastaan me ajattelemme niiden olevan itsestäänselvyyksiä, mutta jostakin kaikki on aina alkanut. Kun tänään rakennetaan uusi talo, siihen asennetaan ikkunat – pitämään kylmä viima ulkona ja läpäisemään luonnonvaloa huoneisiin. Voi olla, että joidenkin vuosien kuluttua tuo ikkunalasi hajoaa. Silloin paikalle kutsutaan lasiasentaja, joka vaihtaa rikkinäisen ruudun uuteen. Illalla, vesisateen pyyhkäistessä tontin yli, voi rauhassa kuunnella, kuinka pisarat ropisevat lasiin tasaisena rummutuksena.

Jossain on tämänkin tarinan alku. Jostain tämäkin on lähtenyt liikkeelle.

***

Keskellä maaseutua ja nousevia kaupunkeja mutkitteli tavallisen näköinen tie. Se kulki tiheästi asuttujen jokilaaksojen poikki, kaartoi peltoaukeiden keskeltä, sukelsi sankkoihin metsiin ja päätyi aina sydän-Hämeeseen saakka. Se oli Hämeen Härkätie, jonka sorapintaa pitkin olivat ihmiset kulkeneet aina keskiajalta saakka. Sitä pitkin oli kulkenut eränkävijä riistasaalis olallaan, sen oli ottanut kulkureitikseen myös pyhiinvaeltaja ja kauppamies. Monet ihmiset olivat sitä pitkin astelleet, kukin omien ajatustensa ja tarpeidensa kanssa.

Nyt tuon tien varressa seisoi mies, joka siveli mietteliäänä viiksiään. Hän mittaili katseellaan ympäristöä ja pohti pinnanmuotoja. Viimein hän tuli omasta asiasta vakuuttuneeksi ja aloitti kotimatkansa. Mies oli Jacob Reinhold de Pont, joka oli päättänyt perustaa härkätien varrelle lasitehtaan.

***

Jacob Reinhold de Pont oli suomalainen kartanonomistaja ja vaikuttaja, jonka nimi piirtyi myöhemmässä vaiheessa monien eri historioiden sivuille. Hän syntyi Uppsalassa ja opiskeli Turun akatemiassa, työskennellen viimein sotakollegion notaarina. Vuosi 1748 oli käänteentekevä monessakin suhteessa hänen elämässään. Sinä vuonna de Pont lopetti työnsä lakiasioiden parissa, ja avasi viimein lasitehtaan Somerolle, Sillanpään kylään. Kylä sijaitsi kyseisen Hämeen Härkätien varressa, ja se oli näin ollen erinomaisten kulkuyhteyksien varressa.

Ajankohta uuden lasitehtaan perustamiselle Suomessa oli mitä mainioin. Uudenkaupungin lasitehtaan hieman surullisenkuuluisista vuosista oli kulunut aikaa jo yli 60 vuotta, ja Somerossa alkoi olla nähtävissä suuren innostuksen merkkejä. De Pont osti Åvikin kartanon alueelta muutaman maatilan, ja kruunu tuki uutta teollisuutta lahjoittamalla hänelle vielä useamman autiotilan käyttöön. De Pont alkoi nähdä silmiensä edessä suuren menestyksen unelmia, kun Åvikin upouudelle lasitehtaalle saapui saksalaisia lasimestareita tekemään työtä. Pian he muodostivatkin jo vastasyntyneen ruukkiyhteisön eliitin. Tehtaan pääasiallinen tuote oli ikkunalasi, mutta myös jotakin erikoista sen uumenista kulkeutui maailmalle: sininen lasi, jota valmistettiin kobolttioksidin avulla. Tarinat alkoivat syntyä, viesti kiertää ja hälinä kasvoi. Ihmiset kulkivat härkätiellä, poikkesivat Sillanpäähän ja Åvikin lasitehtaassa oli kiire.

Paitsi että uusi lasitehdas työllisti monia perheitä, sen toiminta synnytti aivan uuden yhteisön. Åvikin lasitehtaan ympäristössä ja vaikutuspiirissä perustettiin perheitä, kastettiin lapsia ja haudattiin kuolleita. Sen vaikutusta kuvaa hyvin se, että Turun tuomiokapituli perusti yhteisöä varten oman Åvikin ruukkiseurakunnan. Siellä missä ennen oli ainoastaan pieni kylä, peltopalasia ja metsää, oli nyt kokonainen maailma. De Pont näki edessään tämän kaiken, eikä voinut aavistaa, että lasitehdas jatkaisi toimintaansa yli vuosikymmenten.

***

Jacob Reinhold de Pont oli oman aikansa ahertaja. Häntä on myöhemmin kuvailtu tarmokkaaksi yrittäjäksi ja mahtavaksi hallitsijaksi, joka omisti maita ja kartanoita. Hänestä tuli muun muassa Lahden kartanon omistaja, ja perunkirjoituksesta selviää, että tätäkään tilaa hän ei koskaan lyönyt laimin. Merkittävimpänä saavutuksena kaiken yllä kuitenkin näkyy Åvikin lasitehtaan menestyksen vuosikymmenet, joilla on ollut aivan merkittävä vaikutus myös tähänkin päivään saakka. Kun me täällä 24 Centerissä saamme tehtävänannon rikkoutuneesta lasista, ja kun lasiasentaja lähtee sen jälkeen keikalle, siinä kaikessa pystyy vieläkin kuulemaan de Pontin äänen.

Lähteet:
https://www.kimalankartano.com/lahden-kartano2
https://www.harkatie.com/
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85vikin_lasitehdas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Reinhold_de_Pont

Verkkosivustomme käyttää evästeitä. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää